Demokraattiset laatumittarit

Tilastojärjestelmä osallistumisen laadun mittaamiseen Decidim-alustalla

Johdanto

Demokraattinen laatu on Decidim-alustan ydinperiaate. Ylläpitääksemme tätä, olemme kehittäneet tilastojärjestelmän, jonka avulla alustalla olevien osallistumisprosessien laatua voidaan arvioida. Tämä sivu selventää, kuinka nämä tilastot lasketaan.

Kuinka tilastot lasketaan?

Määrittelimme kaksi menetelmää laatuindikaattorien keräämiseksi:

1. Automaattiset tilastot: nämä lasketaan suoraan Decidim-alustalla olevista tiedoista.
2. Itsearvioinnin kysymykset: nämä perustuvat hallintakäyttäjien antamiin kyselylomakkeen vastauksiin.

Jokainen tilasto esitetään prosentuaalisena arvona (n/kokonaismäärä). Tämä prosentuaalinen osuus pisteytetään asteikolla 1-5 seuraavasti:

• 1 = 0–20%
• 2 = 20–40%
• 3 = 40–60%
• 4 = 60–80%
• 5 = 80–100%

Automaattiset tilastot

Nämä tilastot lasketaan automaattisesti Decidim-alustalla olevien tietojen avulla. Tilastot lasketaan erikseen jokaiselle osallistumisprosessille ja hallintakäyttäjät voivat julkaista nämä tiedot osallistujien nähtäväksi.

Määritimme neljä tilastoa: kansalaisvaikuttaminen, hybridisointi, reaktiivisuus ja seurattavuus.

Kansalaisvaikuttaminen

Tämä tilasto mittaa kansalaisvaikuttamisen tasoa hyväksyttyjen ehdotusten ja prosessien lopputulosten osalta.

• Kansalaisvaikuttaminen ehdotusten kautta
  • Hyväksyttyjen ehdotusten määrä (n/kokonaismäärä)
  • Hyväksyttyjen kansalaisten jättämien ehdotusten prosentuaalinen osuus kaikista kansalaisten jättämien ehdotusten määrästä (kansalaisvaikuttamisen kokonaistaso hyväksyttyihin ehdotuksiin)
  • Hyväksyttyjen kansalaisten jättämien ehdotusten prosentuaalinen osuus kaikkien hyväksyttyjen ehdotusten määrästä (suhteellinen kansalaisten vaikutusvalta hyväksyttyihin ehdotuksiin)
• Kansalaisvaikuttaminen johtopäätöksiin tai lopputuloksiin
  • Ehdotuksiin liitettyjen tulosten prosentuaalinen määrä kaikkien tulosten määrästä (kansalaisvaikuttamisen kokonaistaso lopputuloksiin)

Hybridisointi

Tämä tilasto mittaa verkossa ja verkon ulkopuolella olevien tilojen yhdistämisen tasoa prosessin aikana

• Onko prosessissa järjestetty tapaamisia? (Kyllä=5, Ei=0)
• Onko prosessin aikana ollut naamatusten järjestettyjä fyysisiä tapaamisia? (Kyllä=5, Ei=0)
• Onko prosessin aikana ollut verkkotapaamisia? (Kyllä=5, Ei=0)
• Onko prosessin aikana ollut hybriditapaamisia? (Kyllä=5, Ei=0)
• Onko tapaamisten perusteella luotu ehdotuksia? (Kyllä=5, Ei=0)

Reaktiivisuus

Tämä tilasto mittaa organisaation reaktiivisuuden tasoa osallistujien aktiivisuuteen nähden. Tilasto kertoo, kuinka hyvin viranhaltijat ovat sitoutuneet antamaan virallisia vastauksia ja toteuttamaan tehtyjä päätöksiä.

• Vastattujen ehdotusten prosentiaalinen osuus (n/kokonaismäärä) – Viranhaltijoiden reaktiivisuus ehdotuksiin
• 100% valmistuneiden tulosten prosentuaalinen osuus (n/kokonaismäärä)

Seurattavuus

Tämä tilasto mittaa osallistumisprosessin läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta. Tilasto kertoo, miten helposti osallistujat voivat seurata ehdotusten kehittymistä ja etenemistä sekä tarkastaa viranhaltijoiden suorittamia toimenpiteitä julkaistujen tietojen pohjalta.

• Muutettujen ehdotusten prosentuaalinen osuus (n/kokonaismäärä)
• Ehdotuksiin linkattujen tulosten prosentuaalinen osuus (n/kokonaismäärä)
• Julkaistun tapaamismuistion kanssa suljettujen tapaamisten prosentuaalinen osuus (n/kokonaismäärä)
• Avoimen datan moduulin aktivoiminen (kahtiajako: 0 tai 5)
• Budjetteihin liitettyjen ehdotusten prosentuaalinen osuus (n/kokonaismäärä)

Itsearvioinnin tilastot

Automaattisten tilastojen lisäksi ehdotamme itsearviointikyselyn käyttämistä jokaisen osallistumisprosessin laadun arvioinnissa. Hallintakäyttäjät täyttävät tämän lomakkeen jokaisen prosessin lopuksi ja sen vastaukset näytetään julkisesti tilastomittareille tarkoitetun sisältölohkon kautta.

Näiden kysymysten avulla pyritään keräämään demokraattisen laadun näkokulmia, joita ei voi arvioida ainoastaan määrällisen tilastoanalyysin perusteella. On tärkeää huomioida, että tämän kyselyn vastaukset ovat puolueellisia ja perustuvat hallintakäyttäjien mielipiteisiin.

Itsearvioinnin kysymykset

Hallintakäyttäjien itsearviointiin sisältyvät kysymykset sekä kuhunkin vastaukseen liittyvät arvot on selitetty alla.

Inklusiivisuus

Inklusiivisuus kulttuurillisen alkuperän tai toiminnallisen monimuotoisuuden perusteella.

1. Onko maahanmuuttajaryhmiä kutsuttu osallistumaan?
   • Kyllä = 5
   • Ei = 0
2. Kuinka monta toiminnallisen monimuotoisuuden ryhmiin kuuluvaa ihmistä on osallistunut kutsuttujen joukosta?
   • 0-20% = 1
   • 20-40% = 2
   • 40-60% = 3
   • 60-80% = 4
   • 80-100% = 5
3. Onko toiminnallisen monimuotoisuuden ihmisryhmiä kutsuttu osallistumaan?
   • Kyllä = 5
   • Ei = 0
4. Kuinka monta toiminnallisen monimuotoisuuden ryhmiin kuuluvaa ihmistä on osallistunut kutsuttujen joukosta?
   • 0-20% = 1
   • 20-40% = 2
   • 40-60% = 3
   • 60-80% = 4
   • 80-100% = 5

Merkityksellisyys

Vaikutuksen merkityksellisyys osuutena organisaation budjetista, työvoimasta tai asukasmäärästä, joihin tämän prosessin tulokset ovat vaikuttaneet sekä vaikutuksen ajankohta.

1. Prosenttiosuus organisaation budjetista, työntekijöistä tai väestömäärästä, joihin tämän prosessin tulokset ovat vaikuttaneet.
   • 0-20% = 1
   • 20-40% = 2
   • 40-60% = 3
   • 60-80% = 4
   • 80-100% = 5

Kansalaisvaikuttaminen

1. Kansalaisvaikuttamisen taso prosessissa käytössä olevien osallistumistapojen perusteella Sherry Arnsteinin (1969) määrittelemien osallistumisen portaiden mukaisesti.
   • Informointi = 0

     Yhdensuuntainen tiedonkulku viranhaltijoilta kansalaisille ilman kuulemista ja neuvottelumahdollisuuksia.

   • Kuuleminen = 1

     Osallistumisprosessi, jossa kansalaisten mielipiteitä tiedustellaan tyypillisesti kyselyiden tai tapaamisten avulla, mutta ilman varmuutta näiden mielipiteiden vaikutuksista päätöksiin.

   • Kansalaisten mielistely = 2

     Osallistumisprosessi, jossa kansalaisille annetaan rajoitetut vaikutusmahdollisuudet usein symbolisella tavalla, kuten ottamalla heitä jäseniksi komiteoihin, joissa heillä ei ole päätöksentekovaltaa, koska perinteinen valtaeliitti tekee kaikki päätökset heidän puolestaan.

   • Kansalaisyhteistyö = 3

     Osallistumisprosessi, jossa kansalaiset ja organisaatiot jakavat päätöksentekovallan mahdollistamalla osallistujien neuvotella, kohdentaa resursseja ja vaikuttaa suunnitteluun sellaisilla säännöillä, joita ei voi yksipuolisesti muuttaa. Tämäntyyppinen osallistuminen syntyy usein kansanliikkeistä ja yhteisöllisen toiminnan kautta.

   • Edustuksellinen tai delegoitu valta = 4

     Osallistumisprosessi, jossa kansalaisille annetaan vaikutusvaltaa, hallinnointioikeuksia tai rahoitusta organisaation hallinnoimiseksi.

   • Kansalaisten suora päätöksenteko = 5

     Osallistumisen korkein taso, jossa kansalaiset hallitsevat ohjelmaa tai toimijaa hallinnoimalla sen käytäntöjä, resursseja ja päätöksentekoa ilman ulkopuolista vaikutusta näihin päätöksiin.

2. Prosentuaalinen osuus vaiheista, joissa kansalaisilla on mahdollisuus tehdä päätöksiä asteikolla 0-5.

   Kuinka monessa prosessin vaiheista (päätettävien asioiden valinnasta toteutuksen valvontaan) kansalaisilla on mahdollisuus tehdä päätöksiä tai toimeenpanovaltaa?

   • 0-20% = 1
   • 20-40% = 2
   • 40-60% = 3
   • 60-80% = 4
   • 80-100% = 5

Saavutettavuus

1. Kuinka monella kielellä tästä prosessista on viestitty?
   • Yhdellä kielellä = 1
   • Alle puolilla yhteisön puhumista kielistä = 2,5
   • Yli puolilla yhteisön puhumista kielistä = 5
2. Olivatko tapahtumapaikat kasvokkain järjestetyissä tapaamisissa liikuntarajoitteistan henkilöiden saavutettavissa?
   • Ei = 0
   • Osittain = 2,5
   • Kyllä = 5